tiistai 30. syyskuuta 2014

Jääkiekko, tuo "koko kansan" rakastama laji

Syy siihen, miksi otsikossa "koko kansan" - on lainausmerkeissä, on se, että suurin osa omista ystävistäni ei pidä jääkiekosta. Itse kuitenkin pidän siitä. Tai no, en pidä, vaan rakastan sitä ja melkein kaikkea mitä siihen liittyy. Sanon kuitenkin heti alkuun, että en tiedä läheskään kaikkea jääkiekosta, sen verran vähän aikaa olen sitä intensiivisesti seurannut.


Omistukset onkin jo kuvassa, minä vain lainaan. PS. Tää on paras kuva alottaa koko kirjotus! Pekka Jormakka siinä siis ekaa kertaa jäällä MM-kisoissa loukkaantumisen jälkeen.

Tällä hetkellä jääkiekko on kuitenkin yksi omista suurimmista intohimoistani. Seuraan tiiviisti SM-liigaa ja siinä sivussa yritän vilkuilla myös NHL:n perään. KHL:ään tai muihin liigoihin en toistaiseksi ole jaksanut perehtyä, tällähetkellä minulle riittää aivan mainiosti SM-liigan ja NHL:n seuraaminen!
Vielä muutama vuosi takaperin vihasin lätkää, enkä nähnyt siinä mitään hienoa. Kentällinen miehiä tikut käsissään luistelee yhden pienen kumisen kiekon perässä ja yrittää sitä saada aivan liian pieneen maaliin, jonka edessä seisoo järkälemäinen maalivahti. Koko tämä negatiivinen mielikuvani romuttui keväällä 2011. Jos siellä vielä joku ihmettelee, että miksi ihmeessä, niin minäpä valistan teitä! Silloinhan Suomi voitti MM-kultaa! Itse MM-kisoja en tuona vuonna kauheasti seurannut. Muistan jossain vaiheessa mesessä jutellessani ystäväni kanssa (joka tietenkin seurasi kiekkoa) valittaneeni hänelle jääkiekosta ja sen turhamaisuudesta. Muistan kuinka meiltä alakerrassa alkoi kuulumaan jonkintasoista meteliä ja Norja taisi tehdä maalin Suomea vastaan. Tai sitten se oli toiste päin.
Suomi kuitenkin omien muistikuvieni mukaan pelasi hyvin ja loppujen lopuksi päädyinkin katselemaan viimeiset MM-kisojen pelit ja ei että, olin koukussa! Se adrenaliini ja hyvänolontunne, kun oma joukkue teki maalin ja voitti! Mikään ei vaan voi voittaa sitä tunnetta!
Kultapelin Ruotsia vastaan minun piti alun perin katsoa omassa kotonani televisiosta. Mutkia tuli kuitenkin vastaan, kun naapuri pyysi lastenvahdiksi. Tietenkään en viitsinyt kieltäytyä, he kun olivat menossa katsomaan läheiseen pubiin peliä. Tiesin kuitenkin, että lapset olisivat siinä vaiheessa nukkumassa, kun pelin ratkaisevimmat hetket olivat käsillä. Muistan laittaneeni lapset nukkumaan ja he nukahtivatkin kohtalaisen helposti, minkä jälkeen istahdinkin sitten sohvalle katsomaan peliä. En yhtään muista missä vaiheessa hyppäsin pelin katsomiseen mukaan, mutta mitään ratkaisevaa ei ollut vielä tapahtunut. Kaikki oli vielä hyvin jännittävää.
Kolmannessa erässä alkoi kuitenkin tapahtua ja suomi tahkosi maalia maalin perään. Itseäni harmitti, kun ei voinut tuulettaa ja juhlia, mutta ei se silti tunnelmaani lytistänyt. Kun Suomi oli saanut taakseen jo parin maalin etuaseman aloin jo miettimään, että ei hitto, onko oikeesti mahdollista, että Suomi voittaisi Ruotsin?! Joka maalilta hymyni vain syveni ja syveni kunnes lopulta lukemat olivat 6-1 ja Suomi voitti mestaruuden, ai että mikä fiilis itellä oli! Vaikka ei ollut ketään, kenen kanssa juhlistaa, niin oma fiilis oli aivan katossa. Paria päivää myöhemmin (en yhtään kyllä muista koska) mentiin sitten Tampereen keskustaan katsomaan, kun pelaajat tulivat käymään. Koko joukkue ja tietenkin Poika! Oli fiilis keskustorilla aivan mahtava! Toivottavasti joskus vielä tulee vielä vastaan tilanne, että pääsee juhlistamaan Suomen maailmanmestaruutta.


Tästä kuitenkin lähti oma lätkäinnostukseni. Aluksi vain seurasin liigassa Tapparan menestystä, kuitenkaan katsomatta pelejä ja tietenkin keväällä sitten MM-kisat. 2012-2013 seuralininkin jo liigaa tarkemmin ja paremma silmällä tuli ne MM-kisatkin tihrustettua. Viime kaudella en runkosarjan pelejä kattellut liigassa ollenkaan, mutta play offsit ja finaalit kattelin ja nielin karvaan tappion kun toistamiseen Tappara hävisi finaaleissa. Olympialaiset tietenkin seurasin. Jokaisen mahdollisen Suomen pelin katselin sekä muutaman muunkin pelin. Kahden työkaverin kanssa sitten katseltiin myös pronssipeli yhdessä ja oi että sitä fiilistä, kun Selänteen johdattamat Leijonat sai pronssimitali kaulaan ja kun vielä kuulutettiin, että numero kahdeksikko oli voitanut Most Valuable Player (MVP) -palkinnon. Oli siinä itelläkin jo itku herkässä, kun katteli miehen haastattelua. Juuri vähän aika sitten fiilistelin tuota pronssipeliä katselemalla maalikoosteen ja oli se Selänne kyllä niin terässä yhdessä Granlundin kanssa! Huikeeta kiekkoa se oli, ei voi muuta sanoa.
Olympialaisten perään keväällä sitten liigan finaalien jälkeen tuli kymmenen kertaa tarkemmalla silmällä seurattua MM-kisat ja nyt olin jo itse todella perillä säännöistä ja pelikäyttäytymisestä. Nyt alkaneella kaudella olen seurannut jokaisen Tapparan pelin netistä ja televisiosta ja aion jatkossakin seurailla. Sivusilmällä olen taas silmäillyt NHL:ää, mutta koska pelit tulevat yöaikaan, niin ei niitä aina jaksa katsella.


Toistaiseksi ainut peli, mitä olen livenä käynyt katsomassa on muistaakseni helmikuussa(?) 2012 ollut Suomi-Venäjä -talviklassikko Olympiastadionilla. Ostin sinne itselleni ja pikkuveljelleni liput joululahjaksi ja käytiinkin se sitten tsekkaamassa. Fiilis oli tosi kiva ja oli kiva olla katsomassa kiekkoa vaikkakin Suomi ei tehnyt yhtäkään maalia ja taisi hävitä jopa 4-0 Venäjälle. Näin jälkeenpäin olen miettinyt, että keitä pelaajia siellä onkaan ollut, keiden oon nähnyt livenä pelaavan? Tässä yksi päivä googletellessani huomasin siellä olleen ainakin Komarovin ja Kontiolan. Muutaman muunkin pelaajan nimen tunnistin, mutta empä minä niitä enää muista. Voin siis sanoa nähneeni kaksikon pelaavan livenä. Tuli siellä myös Anna Abreu nähtyä, hän kun veti erien välissä taukojumppaa!


Näin loppuun voisin tosiaan vielä huomauttaa että liigajoukkueista kannustan kirvesrintana tietenkin Tapparaa! Pienenä kannustin aina joko Ilvestä tai Tapparaa, riippuen kumman vanhempani puolella oli. Äitini nimittäin kannusti Tapparaa ja isäni Ilvestä. Jostain syystä olen kuitenkin päätynyt kannustamaan Tapparaa ja sitä tänäpäivänäkin kannustan!
NHL-joukkueista kannustan Minnesota Wildia. En oikeastaan osaa sanoa, että miksi. Siksi. Okei, osaasynä saattaa olla joukkueen suuri suomalaismiehistö, mutta uskoisi, että vaikka näin ei olisi, niin näkisin silti itseni kannustamasas Minnesotaa. Jokin siinä kaupungissa vetää puoleensa. Unohtamatta kuitenkaan aivan huippuja suomalaisia Wildeja eli Mikko Koivua, Mikael Granlundia, Erik Haulaa, Michael Kerästä sekä tietenkin Niklas Bäkströmiä. Loppuun vielä kerrottakoon omat lempipelaajani, eli ehdoton oma lempparini on  Tapparan Pekka Jormakka. Toinen on Minnesotan Mikael Granlund. Tied¨än, että siellä on varmasti ainakin joku joka ajattelee, että tyhmä tyttö, ei pelaajaa voi pitää lempparina vain ulkonäön vuoksi. Olen samaa mieltä! Granlund on mahtava ja taivata pelaaja. Ei siis aiheesta sen enmpää.


Tässä nyt siis suhteellisen pikaisesti jääkiekosta ja omasta suhtautumisestani siihen. Toivottavasti siellä on edes joku, joka jaksoi koko selostuksen lukea alusta loppuun. :D Nyt kuitenkin itse katoan katselemaan muutaman jakson Greyn Anatomiaa, nyt kun se vihdoin tauon jälkeen taas jatkui. Yritän saada seuraavaa postausta ulos vähän nopeammalla aikataululla! Aina mietin ja mietin, että pitäisi kirjoittaa, mutta jostain syystä se aina jää. Tiedä sitten, että miksi..

tiistai 16. syyskuuta 2014

Uusi ulkoasu!

Vihdoista viimein, olen saanut blogilleni ulkoasun, mikä täysin miellyttää omaa silmääni! Itse olen vähän tyyppiä "peukalo keskellä kämmentä" tämmöisten asoiden kanssa, joten itse en ole tuota ulkoasua todellakaan väkertänyt. Ulkoasu on siis otettu sivustolta Cutest Blog on the Block ! Iso kiitos siis sille henkilölle, joka on tämän ulkoasun suunnitellut. Tuossa ylävasemmalla on myös linkki, mitä kautta pääsee kyseiselle sivustolle!

Itse siis hieman värejä ja fontteja muokkailin vielä mieleiseksi, mutta oon niin onnellinen, kun törmäsin tuohon sivustoon! Oon siis pitkään miettinyt pääni puhki, että mitä teen tälle ulkoasulle, kun ei kunnolla miellytä omaa silmää. No nyt ainakin miellyttää! Olisikin kiva saada muilta kommentteja tästä ulkoasusta!

Asiasta kolmanteen, mulla alkaa oleen nyt suunnittelun alla postauksia omista kiinnostuksen kohteistani, eli varoitan! Tulevaisuudessa tulee olemaan postauksia aiheista; jääkiekko, One Direction, Backstreet Boys, lukeminen, televisio-ohjelmat ja niin edelleen. Ajattelin myös kirjoittaa muutaman sanasen kynsienlakkailusta ja kertoa mistä se minulla lähti ja millaisia kynsiä nykypäivänä oikein teen. Minulla ja ystävälläni on siis erikseen olemassa kynsiblogi (kynsiajakyykkyhyppyja.blogspot.fi) joten sieltä saa myös käydä kurkkimassa millaisia kynsiä teen! Ja tietenkin ehdottomasti kannattaa sinnekin liittyä lukijaksi, jos suinkin vaan kynsienalkkaus kiinnostaa. Postauksia ja lakkauksia siellä tulee olemaan paljon erilaisia, sillä ollaanhan me Tontun kanssa kaksi eri ihmistä, joilla on ainakin jokseenkin erilaiset lakkausmieltymykset.

Joka tapauksessa siis, postauksia on varmasti tulossa ja jos vain kiinnostaa jäädä seurailemaan ajatuksiani ja kirjoituksiani niin ehdottomasti saa liittyä lukijaksi! Ja kertokaa jos, tuo lukijanappula ei jostain syystä toimi, tässä yhdessä vaiheessa se ainakin temppuili. Ken tietää sitten miksi..

Tämäkin jäi nyt vähän tynkäpostaukseksi, mutta eipä se mitään! Seuraava postaus tuo toivottavasti tullessaan laajempaa ja mielenkiintoisempaa sisältöä!

maanantai 15. syyskuuta 2014

Kuvahaaste! Päivä 2.


Päivä 2. Kuva siitä, miltä minusta tuntui tänään


Tässä vaiheesa varmasti joku miettii, että miten tää nyt sitten taas tunteisiin liittyy, saatika sitten päivän fiiliksiin. Noh, mäpä valoitan vähän. Mun on siis järjetön ikävä Lontooseen ja Britteihin! Oon ollut siellä nyt kolme kertaa ja joka kerralla vain voimistuu tunne, et se on se mun paikka. En ehkä tuu ikinä muuttamaan sinne (never say never), mutta uudestaan haluan todellakin sinne päästä! Ja monta kertaa. 
Tänään olen vain syystä tuntemattomasta unelmoinut kyseisestä maasta ja matkasta sinne. Harmi vaan, kun ei budjetti anna myöten, muuten lähtisin ihan ehdottomasti käymään Lontoossa nyt syksyllä. Olen kahtena syksynä ollut Lontoossa ja se oli jotain niin ihanaa. Edellisen kerran olin Lontoossa kesällä (ja tämä oli myös paras kaikista kolmesta reissustani!), mutta silti jostain syystä syksyinen Lontoo kiehtoo minua. Ehkä myös sekin on syynä, että olen mennen tullen talvi-ihminen ja pidän myös syksystä aivan hurjan paljon! Syynä saattaa myös olla pieni breikki syksyyn ja kiireisiin. Yleensä syksyllä on ennen joululomaa vain yksi loma. Joten se pieni loma ja irtiotto arjesta tulee tarpeeseen.
Vaikka en itse vielä tänä syksynä ole opiskelemassa, niin haluaisin silti pienen irtioton arkeeni ja juurikin vaikka pitkän viikonloppureissun Lontooseen. Harmi vain, että matkustaminen on tänä päivänä sen verran kalliimpaa, että  ei sinne ihan tosta noin vaan lähdetä. Ei ainakaan minun palkallani. Pitää ainakin puoli vuotta etukäteen suunnitella. Eli tällä hetkellä siis minulla olisi mahdollisuus joskus ensi vuoden puolella päästä Lontooseen. No parempi se, kuin ei mitään. En kuitenkaan aio viettää yhtä "välivuotta" Lontoosta vierailemisesta, se ei ole kivaa! Itse olen kuitenkin niin matkustusta rakastava ihminen, että ei paremasta väliä! Lähden siis mielummin reissuun ja elän seuraavat kolme kuukautta supertiukalla budjetilla. Ainakin on ihania muistoja!!

Tulen varmasti myöhemmin kirjoittamaan Lontoosta lisää kuvien kera! Tämä jää kuitenkin tällä erää tähän. Vielä loppuun heitän tuon listan mistä näkeekin sitten, että mitä seuraavan Kuvahaasteen päivä tuo tuodakseen!

1. Kuva siitä mikä on söpöä
2: Kuva siitä, miltä minusta tuntui tänään
3: Kuva siitä, mitä tein tänään
4: Kuva jostain, jonka/jota olen menettänyt
5: Kuva, joka kuvailee aamujani
6: Kuva lempibändistäni/laulajastani
7: Kuva lempipaikastani
8: Kuva jostain, johon uskoin lapsena
9: Kuva jostain mieliruoastani
10: Kuva ensimmäisestä pysyvästä harrastuksestani
11: Kuva lempijuomastani
12: Kuva bändistä, jonka musiikkia kuuntelen nyt
13: Kuva jostain, mitä pelkään
14: Kuva jostain, mitä odotan paljon♥
15: Kuva minusta ja ystävästäni/ystävistäni
16: Kuva kännykästäni
17: Kuva lempihedelmästäni
18: Kuva jostain, mitä haluaisin tehdä vielä ennen kuolemaani
19: Kuva lempihiustyylistäni
20: Kuva jostain, mitä teen joka päivä
21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
22: Kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata.
23: Kuva minusta joskus aikoja sitten
24: Kuva henkilöstä, jota ihailen
25: Kuva, joka saa minut hymyilemään
26: Kuva siitä, mitä mieltä olen koulusta
27: Kuva, joka tuo muistoja mieleeni
28: Kuva siitä, miten vietän mieluiten perjantai-iltani
29: Kuva tapahtumasta, jota en kadu

lauantai 13. syyskuuta 2014

Kuvahaaste! Päivä 1.

Päivä 1. Kuva siitä, mikä on söpöä



Ettiskelin koneelta vanhoista iPhone-kuvistani jotain sopivaa, mikät tähän ekan päivän vaativaan kehikkoon voisi sopia. Kauan ei tarvinnut etsiä, kun löysin seuraavan kuvan.


Pahoittelen huonompaa laatua, sillä kuva on juurikin otettu puhelimella. Kuvassa on siis edesmennyt kissani Niiskuneiti varmaankin aikalailla tasan kahden vuoden ikäisenä. Hänethän siis lopetettiin viime joulukuussa vain 2,5v ikäisenä. Ikävä on edelleen hirmuinen ja läsnä melkein joka päivä. Pahimman yli on päästy ja pitkään menikin niin, että vaikka ikävä oli, niin se ei ollut musertavaa. Nyt kuitenkin viimeisen kuukauden on jostain syystä ollut vain kauhea ikävä. Varsinkin silloin välillä, kun tajuaa, että tämä pieni karvaturri ei tule ikinä enää olemaan osa elämääni. Tai no, kulkeehan hän aina muistoissani (ja pian tatuointinakin) mukana, mutta ei se silti ole sama asia, kuin se, että olisi fyysisesti läsnä.
Eli vaikka tämä sopii täydellisesti tähän ensimmäisen päivän vaatimukseen, niin kuuluu tähän kuvaan kuitenkin myös tuskaa ja ikävää. Tiedän kuitenkin tehneeni täysin oikean päätöksen lopettamisen kanssa, nyt minun pienellä vauvallani on kaikki paljon paremmin.

Joka tapauksessa tämä energinen neitokainen oli kaikkea sitä, mitä olin elämältäni siihen mennessä halunnut, jonkun joka kuuntelee aina, jonkun johon voi aina luottaa mutta myös joku, jota voin itse hoivata ja kokea itseni tärkeäksi jonkun elämässä. Eläimeltä saa kuitenkin aina sataprosenttista ja ehdotonta rakkautta ja luottamusta Ennen oman kissani hankintaa saatoin ihmetellä, miten joku eläin voi merkitä toiselle niin kauheasti. TÄmän jälkeen kuitenkin tiedän, miten paljon se vaan voi oikeasti merkitä. Se rakkauden määrä mitä minulla oli tuota eläintä kohtaan, on ihan sanoinkuvaamaton.
Tiedän, että siellä ruudun takana on varmasti joitakuita jotka eivät ymmärrä rakkautta lemmikkiä kohtaan. Toivoisin kuitenkin, että pitäisitte mölyt mahassa, sillä en lupaa mitään siitä, miten hyökkään sanallisesti takaisin päin. Tämä on minulle jo iso asia kirjoittaa tästä aiheesta, joten en todellakaan halua, että kukaan anonyymi tulee sieltä polkemaan pohjaan ja parhaassa tapauksessa haukkumaan.

Tämä on varmasti ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun laitan sitaattia raamatusta. Tämä on kuitenkin itselleni ainoa tärkeä raamatunkohta. Herra on minun paimeneni. Sitä me lauloimme kuorossa ja sitä olen syystä tai toisesta tullut aina miettineeksi tai hyräilleeni, jos jokin tuttuni on menehtynyt. Siksi siis haluan sen liittää tähän. Muuten tuskin tulen ikinä myöhemmin sitatioimaan raamattua tai ylipäätänsä puhumaan uskonnostani.

Psalmi 23:2-4
"Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä."
"Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden."
"Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.
Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi."



1. Kuva siitä mikä on söpöä
2: Kuva siitä, miltä minusta tuntui tänään
3: Kuva siitä, mitä tein tänään
4: Kuva jostain, jonka/jota olen menettänyt
5: Kuva, joka kuvailee aamujani
6: Kuva lempibändistäni/laulajastani
7: Kuva lempipaikastani
8: Kuva jostain, johon uskoin lapsena
9: Kuva jostain mieliruoastani
10: Kuva ensimmäisestä pysyvästä harrastuksestani
11: Kuva lempijuomastani
12: Kuva bändistä, jonka musiikkia kuuntelen nyt
13: Kuva jostain, mitä pelkään
14: Kuva jostain, mitä odotan paljon♥
15: Kuva minusta ja ystävästäni/ystävistäni
16: Kuva kännykästäni
17: Kuva lempihedelmästäni
18: Kuva jostain, mitä haluaisin tehdä vielä ennen kuolemaani
19: Kuva lempihiustyylistäni
20: Kuva jostain, mitä teen joka päivä
21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
22: Kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata.
23: Kuva minusta joskus aikoja sitten
24: Kuva henkilöstä, jota ihailen
25: Kuva, joka saa minut hymyilemään
26: Kuva siitä, mitä mieltä olen koulusta
27: Kuva, joka tuo muistoja mieleeni
28: Kuva siitä, miten vietän mieluiten perjantai-iltani
29: Kuva tapahtumasta, jota en kadu

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kuvahaaste!

Koska tämä blogin aloittaminen on käynyt suhteellisen hitaasti, niin heitänpä ensimmäiseksi itselleni tämmöisen 29 päivän kuvaushaasteen. Tietenkään en onnistu toteuttamaan tätä annetussa määräajassa, mutta yritän parhaani mukaan saada kaikki kuvat toteutettua.
Hankaloitetaan haastetta vielä sen verran, että aion myös yrittää saada kuvattua kaikki kuvat itse. Yleensä tämmöisissä haasteissa helposti etsii vain netistä kuvat ja lätkäsee ne siihen. Haluaisin kuitenkin itse yrittää edes jollain tapaa vähän panostaa tähän ja siitä syystä yritänkin käyttää mahdollisimman paljon itse ottamiani kuvia. Kaikkia kuvia ei välttämättä ole otettu juuri tätä tarkoitusta varten alunperin, mutta aina voi kuitenkin yrittää.
Tehdään vielä niin, että selitän miksi laitan jonkun kuvan tietylle päivälle. Toisin sanoen en siis halua vain spämmäillä lyhyitä postauksia, jotka ovat täynnä kuvia, vaan haluan käydä niitä vähän enemmän läpi.
Eli tässä olisi lista mitä kaikkea tulenkin sitten käymään tavalla tai toisella läpi. Toivottavasti onnistun edes tämän vuoden puolella saamaan tämän haasteen käytyä loppuu.


1. Kuva siitä mikä on söpöä
2: Kuva siitä, miltä minusta tuntui tänään
3: Kuva siitä, mitä tein tänään
4: Kuva jostain, jonka/jota olen menettänyt
5: Kuva, joka kuvailee aamujani
6: Kuva lempibändistäni/laulajastani
7: Kuva lempipaikastani
8: Kuva jostain, johon uskoin lapsena
9: Kuva jostain mieliruoastani
10: Kuva ensimmäisestä pysyvästä harrastuksestani
11: Kuva lempijuomastani
12: Kuva bändistä, jonka musiikkia kuuntelen nyt
13: Kuva jostain, mitä pelkään
14: Kuva jostain, mitä odotan paljon♥
15: Kuva minusta ja ystävästäni/ystävistäni
16: Kuva kännykästäni
17: Kuva lempihedelmästäni
18: Kuva jostain, mitä haluaisin tehdä vielä ennen kuolemaani
19: Kuva lempihiustyylistäni
20: Kuva jostain, mitä teen joka päivä
21: Kuva, joka kuvaa elämääsi
22: Kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata.
23: Kuva minusta joskus aikoja sitten
24: Kuva henkilöstä, jota ihailen
25: Kuva, joka saa minut hymyilemään
26: Kuva siitä, mitä mieltä olen koulusta
27: Kuva, joka tuo muistoja mieleeni
28: Kuva siitä, miten vietän mieluiten perjantai-iltani
29: Kuva tapahtumasta, jota en kadu

Ja jotta tää ei menisi ihan tylsäksi itseni haastamiseksi, niin haastan seuraavat neljä henkilöä tähän mukaan ja toivon että he ottavat haasteen vastaan! Ja tietenkin laittavat mahdollisuuksien mukaan haastetta etiäppäin muille blogeille!

Ja laittakaa hei ihmeessä viestiä otatteko haasteen vastaan vai ette! Ja jos otatte niin voin luvata, että käyn kurkkimassa ja seurailemassa teidänkin kuvaushaasteita!

Eipä minulla muuta sitten tältä illalta. Tästä tuli nyt tosi tynkä postaus, koska en halua tähän samaan syssyyn vielä itse aloittaa tuota haastetta, mutta eiköhän se minullakin tässä lähipäivinä starttaa! Hyvää yötä kaikille!