Kuvahaaste! Päivä 4.

Päivä 4. Kuva jostain, jonka/jota olen menettänyt

Tätä mun ei tarvinnut kahtakaan sekuntia miettiä. Enkä todellakaan usko, että tämä tulee kenellekään, joka minut vähänkään tuntee, niin yllätyksenä. Pidemmittä puheitta.

Olen siis menettänyt kissani. Teille, jotka ette tiedä tarinaa, niin tulevaisuudessa on joskus tulossa kattavampi postaus koskien kissaani. Mutta tähän ajattelin laittaa pienen kirjoituksen, minkä kirjoitin pari päivää kissani poismenon jälkeen. Tämä löytyy tuolta vanhankin blogin puolelta. Mutta pelastetaan se nyt tänne. Jää sitten ainakin näkyville julkisestikin, kunhan vaan saan joskus aikaiseksi piiloittaa tuon vanhan blogin.

Rakas Niiskuneiti,

muistan kuinka rakastit ponnareita ja kaikenlaisia muita kumilenksuja. Sinä valpastuit heti, kun joku läiskäytti ponnaria ja olit valmis juoksemaan sen perään. Joskus yritin houkutella sinua luokseni ponnareiden avulla, mutta lähes aina ymmärsit temppuni. Rakastit myös kepin perässä olevia roikkuvia leluja. Lelulla, sen materiaalilla tai muodolla ei ollut väliä, kunhan se oli vain kepin päässä. Sen perässä sinulla oli aina hauskaa juosta ja hyppiä.Mikä hassuinta, pidit kynsienleikkuusta ja useasti toimituksen aikana kehräsit ja kuolasit. Lopuksi jäit aina jalkojeni päälle makoilemaan. Suihkusta sen sijaan et pitänyt. Jouduin aina ottamaan sinut syliini ja painauduit minua vasten, kuin turvaa hakien. Ja sitä minä halusinkin sinulle tarjota. Turvaa, kodin, rakkautta ja lämpöä. Toivottavasti onnistuin siinä.
Muistatko meidän säälittävät ulkoiluyritykset? Sinulle oli hienot (ja pentukokoa olevat) pinkit valjaat. Kesäisin et uskaltanut liikkua, mutta ai että jos oli lunta maassa! Sinä pidit siitä.
Lupaathan, ettet ikinä unohda Luppaa? Luppakaan ei varmasti unohda sinua! Pennusta asti Luppa oli sinulle kuin emo. Vaikka otittekin yhteen ja vaikka pelkäsinkin pitää teitä yhdessä niin olitte te kyllä mahtava parivaljakko.
Muistatko kun et ollut mikään ihmeellinen sylikissa? Muistan kuitenkin ne hetket, kun sain pitää sinua sylissäni. Välillä kehräsit, hiljaa mutta ihanasto. Välillä taas mau'uit kun halusit jo päästä pois. Muistatko, kun olit viimeistä kertaa sylissäni? Minä muistan. Satu antoi sinut minulle ja sinä kehräsit ja vieläpä kovempaa kuin normaalisti. Annoin viimeisen suukon otsallesi ja hyvästelin sinua jo mielessäni. Pian olit jo lähtemässä kohti maaseutua ja sitä kautta kohti taivasten valtakuntaa.
Olisin varmasti voinut tehdä asioita toisella tavalla. Ehkä olisin voinut ehkäistä tämän. Ehkä en. Nämä vähän reilun kaksi ja puoli vuotta olivat ylivoimaisesti elämäni parhaat.
Rakastan sinua nyt ja aina!

1. Kuva siitä mikä on söpöä

2: Kuva siitä, miltä minusta tuntui tänään

3: Kuva siitä, mitä tein tänään

4: Kuva jostain, jonka/jota olen menettänyt

5: Kuva, joka kuvailee aamujani

6: Kuva lempibändistäni/laulajastani

7: Kuva lempipaikastani

8: Kuva jostain, johon uskoin lapsena

9: Kuva jostain mieliruoastani

10: Kuva ensimmäisestä pysyvästä harrastuksestani

11: Kuva lempijuomastani

12: Kuva bändistä, jonka musiikkia kuuntelen nyt

13: Kuva jostain, mitä pelkään

14: Kuva jostain, mitä odotan paljon♥

15: Kuva minusta ja ystävästäni/ystävistäni

16: Kuva kännykästäni

17: Kuva lempihedelmästäni

18: Kuva jostain, mitä haluaisin tehdä vielä ennen kuolemaani

19: Kuva lempihiustyylistäni

20: Kuva jostain, mitä teen joka päivä

21: Kuva, joka kuvaa elämääsi

22: Kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata.

23: Kuva minusta joskus aikoja sitten

24: Kuva henkilöstä, jota ihailen

25: Kuva, joka saa minut hymyilemään

26: Kuva siitä, mitä mieltä olen koulusta

27: Kuva, joka tuo muistoja mieleeni

28: Kuva siitä, miten vietän mieluiten perjantai-iltani

29: Kuva tapahtumasta, jota en kadu